Perjantai-illan pohdintoja
Huomaatteko, nyt ei kulunu ihan yhtä pitkästi kuin viimeksi, että tulee uutta tekstiä ;) Onpa ihana työviikon päätteeksi tulla vaan kotiin ja varsinkin, kun tietää ettei tarvi lähteä minnekään. Ei sillä, etteikö ois kiva touhuta ja tohottaa, mutta on se kivaa vaan olla kotona. Parina viime viikonloppuna oon suoraan perjantaina töistä päästyäni lähteny jonnekin päin Suomea.
Viime viikonloppu meni kotikodissa Raahessa. Menin pitkästä aikaa junalla, viime vuosina on tuo väli tullu matkustettua lentämällä. Reilu kuuden tunnin junamatkakin meni yllättävän nopeasti, kun nukuin pari tuntia, katoin parin tunnin elokuvan ja sitten kävin ravintolavaunussa. Ainut tuskainen osuus oli se viimeinen tunti, joka tuntui ikuisuudelta :) Raahessa ohjelmassa oli Zen Cafen keikka vanhalla kunnon Tökärillä. Oli aika omituista olla siellä, kun edellisestä kerrasta aikaa on jotain kymmenisen vuotta. Mutta keikka oli hyvä ja keikkaseurana ollut pikkusisko tykkäs kovasti. Muutenkin viikonloppu sujui oikein mukavasti. Pääsin pitkästä aikaa katsomaan sekä pikkuveljeni että -siskoni pelejä. Ei oo vuosiin sattunu kotipelejä sillon, ku oon käymässä ja nyt pääsin siis ensin lauantaina kattoon lentopalloa ja sunnuntaina jääkiekkoa. Olin aika ylpeä, kun kummatkin pelas niin hienosti. Sunnuntaina siellä jäähallilla istuessani mietin myös, että herranen aika miten aika on taas vierähtäny. Edellisen kerran, kun kävin katsomassa veljeni pelejä, niin nehän oli ihan pikku poikia ja nyt niistä kaikista oli venähtäny isoja jätkiä. Kai sitä on itsekin siinä sivussa sitten kasvanu tai ainakin vanhentunut. Tuli vähän haikeakin olo, kun ajattelin että mun pienestä veljestä ja siskota on kasvanu jo isoja. Vaikka kyllähän ne siltikin haluaa edelleen olla tekemisissä ja käyvät täällä mielellään kyläilemässä ja toisaalta nyt voi tehdä sitten jo eri juttuja, kun ovat isompia.
Töissä ollut melkoista hulinaa tai ei nyt mitään sen ihmeempää muuta kuin vaan kauheasti kaikkia pikkuhommia. Tänäänkin piti vielä siinä töiden ohessa järjestellä pikkujouluja, kun menin lupautumaan tyhy-illassa perustetun huvitoimikunnan jäseneksi. Kauheasti tommosia vastuullisia tehtäviä langennut nyt, kun maanantaina pidetyssä kehityskeskustelussa musta tehtiin vielä meiän työyhteisön atk-tukihenkilö :) Ihan oikeutetusti varmaankin se mulle langesi, kun ei meillä kovin moni osaa koneita käyttää ja nekin jotka osaa, niin se on aika rajoitettua se osaaminen. Ei sillä, että meillä nyt kovin kummoisia taitoja sillä saralla vaaditaankaan. Mutta onhan se ihan hyvä ees jotain osata.
Semmosta tällä erää, nyt lopettelen tältä erää ja alan valmistautuun Kaitsun valmistaman illallisen nauttimiseen :)
Leave a Response
You must be logged in to post a comment.
