Tässä se nyt on
Kaksituntisen aherruksen jälkeen niskaan ilmestyi sitten tuo ylläoleva kuva. Vähän jännitti ja hiukan sattuikin, mutta ei niin paljon kuin olin etukäteen kuvitellut. Eli ihan siedettävää tuo oli, enkä ees huutanu tuskasta tai pyörtyny kivusta :) Tuo tatskaajasetäkin oli tosi mukava ja rento tyyppi ja lohdutteli mua ennen kuin aloitettiin tatskan tekemistä, että ei tähän kukaan oo vielä kuollu. Nyt sitte vaan odottelen, että tuo parantuis :)
Leave a Reply
You must be logged in to post a comment.